Suomalaiset etsivät jatkuvasti keinoja parantaa kotinsa energiatehokkuutta ja pienentää lämmityskuluja. Lämpöpumput ovat nousseet yhdeksi suosituimmista ratkaisuista, ja niiden merkitys kasvaa entisestään ilmastonmuutoksen torjunnassa ja energian hintojen heilahdellessa. Tässä artikkelissa syvennymme lämpöpumppujen maailmaan, niiden toimintaan, energiatehokkuuteen ja hyötyihin Suomen olosuhteissa.
Miten lämpöpumppu toimii ja säästää energiaa?
Lämpöpumppu on nerokas laite, joka ei tuota lämpöä polttamalla, vaan siirtämällä sitä ympäristöstä – ilmasta, maaperästä tai vedestä – rakennuksen sisälle. Tämä periaate erottaa sen merkittävästi perinteisistä lämmitysjärjestelmistä. Lämpöpumpun sydän on kylmäaine, joka kiertää järjestelmässä ja muuttaa olomuotoaan. Kun kylmäaine höyrystyy, se sitoo itseensä lämpöä ympäristöstä. Kompressori puristaa höyrystyneen kylmäaineen, jolloin sen lämpötila nousee huomattavasti. Tämä kuuma kaasu johdetaan lauhduttimeen, jossa se luovuttaa lämpönsä rakennuksen lämmitysjärjestelmään, esimerkiksi vesikiertoiseen patteriverkostoon tai lattialämmitykseen. Tämän jälkeen kylmäaine palaa nestemäiseen muotoonsa, ja kierto alkaa alusta. Tämän prosessin ansiosta lämpöpumppu voi tuottaa moninkertaisesti enemmän lämpöenergiaa kuin se kuluttaa sähköä.
Eri lämpöpumpputyypit ja niiden soveltuvuus
Suomessa yleisimmät lämpöpumpputyypit ovat ilma-ilmalämpöpumput, ilma-vesilämpöpumput ja maalämpöpumput. Jokaisella tyypillä on omat vahvuutensa ja käyttökohteensa.
Ilma-ilmalämpöpumput
Ilma-ilmalämpöpumput ovat suosittuja niiden helpon asennettavuuden ja suhteellisen edullisen hinnan vuoksi. Ne sopivat erinomaisesti täydentämään olemassa olevaa lämmitysjärjestelmää, kuten suoraa sähkölämmitystä, erityisesti omakotitaloissa ja vapaa-ajan asunnoissa. Ilma-ilmalämpöpumppu ottaa lämpöenergian ulkoilmasta ja puhaltaa lämmitetyn ilman suoraan sisätiloihin. Karjalan Ilmalämmön artikkelissa kerrotaan, että ilmalämpöpumpun käyttäjät voivat säästää jopa 40–60 % sähkölaskussa. Ilma-ilmalämpöpumppua voidaan käyttää myös viilennykseen kesähelteillä.
Ilma-vesilämpöpumput
Ilma-vesilämpöpumput ovat tehokkaampi ratkaisu, joka soveltuu erityisesti vesikiertoista lämmitysjärjestelmää käyttäviin kohteisiin, kuten uudisrakennuksiin ja öljylämmityksestä luopuviin omakotitaloihin. Ilma-vesilämpöpumppu ottaa lämpöenergian ulkoilmasta ja siirtää sen vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään, jolloin lämpö jakautuu tasaisesti koko rakennukseen. Ilma-vesilämpöpumput ovat kasvattaneet suosiotaan, ja Suomen lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n mukaan ne olivat vuonna 2024 kysytyimpiä lämpöpumppuja.
Maalämpöpumput
Maalämpöpumput tarjoavat kaikkein suurimman energiansäästön, sillä ne hyödyntävät maaperään tai kallioon varastoitunutta auringon lämpöenergiaa, joka on saatavilla ympäri vuoden. Maalämpöpumppu vaatii suuremman alkuinvestoinnin, sillä se edellyttää lämpökaivon poraamista tai lämmönkeruuputkiston asentamista maaperään. Maalämpö on kuitenkin erittäin pitkäikäinen ja huoleton ratkaisu, joka maksaa itsensä takaisin energiansäästönä. Aalto-yliopiston professori Risto Kosonen toteaa, että lämpöpumput ovat keskimäärin 4–5 kertaa tehokkaampia kuin suora sähkölämmitys, ja maalämpö on tässä vertailussa tehokkain.
Miten lämpöpumpun energiatehokkuutta mitataan?
Lämpöpumpun energiatehokkuutta kuvaa lämpökerroin (COP, Coefficient of Performance). Se kertoo yksinkertaisesti, kuinka monta kilowattia lämpöä lämpöpumppu tuottaa yhtä käyttämäänsä sähkökilowattia kohden. Esimerkiksi, jos lämpöpumpun COP-arvo on 4, se tarkoittaa, että laite tuottaa neljä kilowattia lämpöenergiaa jokaista kuluttamaansa sähkökilowattia kohden. Käytännössä COP-arvo vaihtelee ulkolämpötilan mukaan – mitä kylmempää on, sitä enemmän lämpöpumppu joutuu tekemään töitä, ja COP-arvo laskee. Tämän vuoksi on tärkeää tarkastella myös vuotuista lämpökerrointa (SCOP, Seasonal Coefficient of Performance). SCOP ottaa huomioon lämpötilan vaihtelut koko lämmityskauden aikana ja antaa näin realistisemman kuvan lämpöpumpun todellisesta, pitkän aikavälin energiatehokkuudesta Suomen vaihtelevissa olosuhteissa. SCOP-arvo on yleensä hieman alhaisempi kuin hetkellinen COP-arvo, mutta se kuvaa paremmin laitteen todellista vuosittaista hyötysuhdetta.
Energiamerkinnät apuna valinnassa
Lämpöpumppujen, kuten muidenkin kodinkoneiden, energiatehokkuutta on helppo vertailla energiamerkintöjen avulla. Energiamerkintä.fi-sivustolla kerrotaan, että lämpöpumput luokitellaan asteikolla A+++ – D, jossa A+++ on energiatehokkain ja D vähiten energiatehokas. Merkinnöissä ilmoitetaan myös laitteen nimellislämpöteho eri ilmasto-olosuhteissa (keskimääräinen, kylmä, lämmin). Tämä on tärkeää Suomen kaltaisessa maassa, jossa lämmitystarve vaihtelee suuresti eri vuodenaikoina. Energiamerkissä on myös tietoa laitteen äänenvoimakkuudesta ja Euroopan lämpötilakartta, joka auttaa hahmottamaan laitteen soveltuvuutta eri alueille.
Lämpöpumppujen suosio Suomessa
Suomi on lämpöpumppujen käytössä Euroopan kärkimaiden joukossa. Helsinki Timesin artikkelin mukaan Suomessa on eniten lämpöpumppuja suhteessa kotitalouksien määrään Euroopassa. Vaikka lämpöpumppujen myynti Suomessa laski hieman vuonna 2024 (-13,7%), pitkän aikavälin näkymät ovat edelleen valoisat. Laskuun vaikuttivat rakentamisen hiljentyminen, korkea korkotaso ja yleinen taloudellinen epävarmuus. SULPU:n tilastojen mukaan vuonna 2024 Suomessa myytiin kuitenkin yli 100 000 lämpöpumppua, ja alan kokonaismyynti ylitti 600 miljoonaa euroa. Suomessa on käytössä jo yli 1,6 miljoonaa lämpöpumppua, jotka tuottavat vuosittain noin 15 TWh lämmitysenergiaa – tämä vastaa noin 20 prosenttia rakennusten lämmitystarpeesta. Erityisesti suurten kiinteistöjen, kuten kerrostalojen, lämpöpumppujen käyttöaste on vielä suhteellisen alhainen, mutta kasvupotentiaali on merkittävä. Kaukolämmön rinnalle on myös yleistymässä hybridiratkaisut, joissa lämpöpumput ovat merkittävässä roolissa.
Lämpöpumput ja kaukolämpö – yhdessä kohti päästöttömyyttä
Lämpöpumppuja voidaan hyödyntää tehokkaasti myös kaukolämpöjärjestelmissä. Finnish Energy kertoo, että uudet tuotantomenetelmät, kuten lämpöpumput, yleistyvät kaukolämmön tuotannossa. Lämpöpumppujen avulla voidaan ottaa talteen teollisuuden hukkalämpöä ja jopa jätevesien lämpöä, ja hyödyntää näitä kaukolämpöverkossa. Esimerkiksi Helsingin Pasilassa sijaitsevassa Postipuiston asuinalueen kerrostalossa on käytössä Oilonin ja Helenin toteuttama innovatiivinen lämpöpumppuratkaisu, jossa hyödynnetään kiinteistön jätevesiä, maalämpökaivoja ja elintarvikeliikkeen kylmälaitteiden tuottamaa lämpöä. Ylijäämälämpö siirretään Helenin kaukolämpöverkkoon. Tällaiset hybridiratkaisut ovat tulevaisuutta, ja ne auttavat vähentämään kaukolämmön tuotannon päästöjä.
Lämpöpumput ja tulevaisuuden kestävä lämmitys
Lämpöpumput ovat avainasemassa, kun Suomi pyrkii kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Ne vähentävät riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja pienentävät merkittävästi lämmityksen hiilidioksidipäästöjä. Carbon Briefin artikkelissa kerrotaan, että Suomessa lämmityksen hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet 72 prosenttia viimeisten 30 vuoden aikana, ja lämpöpumpuilla on ollut tässä kehityksessä merkittävä rooli. Lämpöpumput eivät ainoastaan vähennä päästöjä, vaan ne voivat myös parantaa merkittävästi rakennusten energiatehokkuutta. Esimerkiksi STT Infon tiedotteessa esitellyssä Oilonin ja Helenin palkitussa lämpöpumppuratkaisussa hyödynnetään monipuolisesti eri lämmönlähteitä, kuten jätevettä, kylmäjärjestelmien lauhdelämpöä ja maalämpöä, jolloin ”yksikään energian joule ei mene hukkaan”.
Energiatehokkuus myös kerrostaloissa
Ilmalämpöpumput tarjoavat mahdollisuuden parantaa energiatehokkuutta myös kerrostaloissa. Cervin selvityksessä korostetaan, että ilmalämpöpumpun tehokkuus kerrostalossa riippuu useista tekijöistä, kuten ammattimaisesta asennuksesta, rakennuksen hyvästä eristyksestä ja toimivasta ilmanvaihdosta. Säännöllinen huolto on myös tärkeää, jotta laite toimii optimaalisesti.
Yhteenveto – lämpöpumput ovat osa ratkaisua
Lämpöpumput ovat energiatehokas, ympäristöystävällinen ja taloudellisesti kannattava lämmitysratkaisu suomalaisissa kodeissa – ne toimivat luotettavasti jopa -30 asteen pakkasilla, kuten EHPA:n uutisessa todetaan. Suomen menestys lämpöpumppujen käyttöönotossa on tulosta pitkäjänteisestä työstä, jossa yhdistyvät teknologinen kehitys, poliittiset ohjauskeinot ja kuluttajien kasvava kiinnostus energiatehokkuuteen. Lämpöpumput ovat keskeinen osa Suomen matkaa kohti hiilineutraalia ja kestävää tulevaisuutta.