Tätä nykyä käytännössä kaikki kodin laitteet toimivat sähköllä ja määrä on vain kasvanut viime vuosikymmenen aikana erilaisten älylaitteiden myötä. Tämä ei sinänsä ole huono asia: esimerkiksi sähköliesien yleistyminen on parantanut ilmanlaatua kaikkialla ja kaupungeissa ei enää kärsitä niin pahasta savusumusta kuin 1900-luvun puolella. Mutta sillä on edelleen väliä, mistä sähkö tulee. Koska kantaverkossa kiertää sekasähkö, on edelleen tärkeää huolehtia siitä, ettei sähköä tuhlata ihan pelkän tuhlaamisen riemusta.
Fiksu sähkönkäyttäminen edellyttää omien tarpeiden tunnistamista ja hallintaa. Kauhean paljon ei tarvitse omasta mukavuudestaan tinkiä, jos vain sen järjestelee uudella tavalla. Onko tosiaan pakko hankkia aina uusi laite vanhan tilalle vain siksi, että laite on vanha? Kertakäyttökulttuurista ollaan onneksi pääsemässä eroon jo 2020-luvulla, ja ihmiset panostavat sellaisiin laitteisiin, joista saa iloa irti vuosiksi.
Kun hankit uusia laitteita, kannattaa katsoa niiden hintalapun vieressä olevaa tarraa, joka kertoo laitteen energiatehokkuudesta. EU on asettanut samat standardit kaikille unionin alueille tuotaville laitteille, joten niiden vertaaminen eri jäsenmaiden kesken olisi mahdollisimman helppoa. Lisäksi ne on värikoodattu siten, että mikäli valitset vihreän laitteen (luokkaa A, B tai C), voit käyttää sitä hyvällä omallatunnolla. Toinen merkittävä Euroopan unionin aikaansaannos tällä saralla on vaatimus siitä, että uusien sähkölaitteiden on oltava nykyään korjauskelpoisia. Tämä on palauttanut lukuisia pienelektroniikkaa korjaavia liikkeitä myös pienempiin kyliin. EU:n asettama vaatimus viittaa etupäässä siihen, että ne ovat ammattikorjaajan korjattavissa, mutta mikäli olet kätevä käsistäsi ja tiedät mitä teet, onnistuvat yksinkertaiset korjausoperaatiot myös kotona.
Valojen sammuttelusta muistutetaan aina säännöllisen epäsäännöllisesti, mutta tähän on ihan selkeä syy: onhan pimeässä Suomessa tarvetta valaista koteja, jotta niissä pystyy toimimaan. Mutta samalla täytyy huomioida se, että tyhjän huoneen valaisu on täysin turhaa. Valot pitäisi sammuttaa, mikäli poistut huoneesta yli 10 minuutiksi, mikä on ollut ihan toimiva nyrkkisääntö ja tähän kannattaa totutella jo varhain.
Toinen iso sähkösyöppö tuppaa olemaan lämmitys. Tästäkään ei oikein pääse yli eikä ympäri Suomessa, mutta monesti saman asian voi tehdä fiksummin. Yksi arjen konkreettinen teko on lyhentää suihkussa vietettyä aikaa tai vastaavasti karaista itsensä ja alentaa veden lämpötilaa. Jos tykkäät lillua, kannattaa suunnata paikalliseen uimahalliin, jotka on suunniteltu juuri tätä varten ja ne noudattavat energiatehokkuutta melko kuuliaisesti.
Mikäli sinulla on pörssisähkösopimus, ja pystyt kontrolloimaan esimerkiksi sitä, milloin lämmitys on päällä, kannattaa ehdottomasti ilo irti yön halvimmista tunneista. Tämä säästää pitkän pennin sähkölaskussa. Yön halvoilla tunneilla kannattaa myös ladata sähköauto ja muut vastaavat isommat sähkölaitteet.